keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Sofi Oksanen: Puhdistus

Mitä tästä voi sanoa, paitsi että vihdoin luin? Te tiedätte jo tästä kirjasta kaiken paremmin kuin minä.

En tosin tiedä miten joistain kirjoista voi olla niin väärä ennakkokuva, vaikka lehdet ovat olleet väärällään arvioita ja puffeja. Jostain ihmeen syystä kuvittelin, että Puhdistus on seepiansävyinen tylsä lähihistorian kuvaus paperinmakuisista vääryyksistä ankealla maaseudulla.

Naurakaa vain.

Kirjahan oli sitten jotain aivan muuta. Kahdessa eri ajassa tapahtuneiden julmuuksien analogia, kertomus epätoivoisesta rakkaudesta, tuhoavasta kateudesta, vääryyksistä ja tosiaan - sovituksesta ja puhdistuksesta.

En uskaltaisi katsoa elokuvaa, vaikka kuulemma hyvä onkin. Kirja jo oli niin intensiivinen ja muutama kohtaus sai lukijan puremaan kynsiään kauheudellaan.

Nykyaikaan sijoittuvat pätkät toivat mieleen Lilja for ever -leffan ja Såld-kirjan (en tiedä onko suomennettu, samantyyppinen tositarina).

Oksanen on ansainnut maineensa. Kirja on loistava vaikkakaan ei erityislaatuisen. Varmasti sen maineesta iso osa tulee mielenkiintoiseen historialliseen ja poliittiseen kontekstiin, josta ei ole paljoa kirjoitettu, linkittämisestä.