WSOY, 2006.
Ensivaikutelma: Kirja, joka kertoo kirjoista ei voi olla huono. (Paitsi Tuulen varjo.)
Loppumaku: Mysteerit kuulostavat aina alussa kiehtovilta, mutta kun ne paljastuvat, ovat ne aina jotenkin banaaleja.
Lukutoukkia kiehtovat aina kirjat, jotka kertovat kirjoista. Vanhoista pölyisistä, nahkakantisista kirjoista, jotka valitsevat lukijansa eikä toisin päin, ja vetävät nämä lupaa kysymättä syvälle mustaan maailmaansa. Sellaisista on kyse tässäkin tarinassa. Kirjassa liikutaan vampyyrilegendojen maisemissa, Transylvaniassa, mutta myös Englannissa, Yhdysvalloissa, Istanbulissa sekä rautaesiripun takana.
Jännitysseikkailun tapahtumat rullautuvat käyntiin päähenkilöiden löytäessä antiikkisen kirjan, jonka tyhjät sivut avautuvat keskeltä jossa levittäytyy kirjan ainoa kuva: siivekäs lohikäärme. Kauhistuttava kuva tuntuu vastustamattomasti kutsuvan selvittämään lohikäärmeen arvoitusta. Samalla asiaa penkoville tapahtuu outoja tapaturmia.
Tarinaa kuljettavat eteenpäin 16-vuotias äitinsä menettänyt tyttö, jonka surumielinen diplomaatti-isä pitää tätä suojelevasti eristyksissä maailmasta. Tyttö saa käsiinsä kirjeitä, jotka johdattavat tämän selvittämään isän salassa pitämää puolta elämässään.
Juoni kulkee eteenpäin historiantutkijalle luontevasti eri aikatasoilla, vanhojen kirjeiden ja dokumenttien kautta. Kostova itse on historioitsija ja välillä kirja ajautuu hieman liiankin tarkkaan dokumentointiin ja metodologian selostukseen.
Rationaalinen lähestymistapa yhdessä vampyyritarinan kanssa joka kirja kuitenkin on, toimii hyvin. Lukija punnitsee pitkään onko kyse oikeasti yliluonnollisesta vai ainoastaan tarujen heräämisestä henkiin tutkijan mielikuvituksessa. Kirjan lopulla vaaka kallistuu kuitenkin selkeästi selittämättömän puolelle.
Kirjassa parasta ovat päähenkilöiden vanhempien mysteerit, jotka selviävät vähitellen, sekä ympäristön kuvaus värikkäissä, unohdetuissa Romanian pikkukylissä, Istanbulissa ja Espanjan vuoriston munkkiluostarissa.
Juuri kerroin keskiviikkoisessa postauksessani, kuinka hankin tämän kesällä nettikirjakaupan alesta mieleen jääneiden suositusten vuoksi, mutta kuinka en ole kuitenkaan ihan varma, että tämänkaltainen tarina enää niin hirveästi viehättäisi... Ja sama olo vähän jää arviostasi. Noh, pitää se kuitenkin jossakin välissä itse lukea. :)
VastaaPoistaMäkin ostin tämän joskus jostain alesta, muta en ole vielä lukenut. Uskon silti, että tykkäisin. :)
VastaaPoistaEn ole lukenut kirjaa (enkä varmaan ole lukemassakaan), mutta yleisellä tasolla voin ehdottomasti allekirjoittaa sekä ensivaikutelmasi että loppumakusi.
VastaaPoistaAihe kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta... No, minulla odottaa omassa hyllyssä Kostovan The Swan Thieves. Aloitan ehkä siitä ja katson sitten lukeako tämäkin!
VastaaPoistaOlen aloittanut tämän varmaan 3 kertaa ja aina se jää kesken. Äärimmäisen hidastempoinen ja tunkkainen alku. Joskus minä vielä tämän luen!
VastaaPoistaTein tämän kirjan kanssa harvinaisen poikkeuksen ja annoin sen ystävälle synttärilahjaksi "sikana säkissä" eli lukematta itse ensin. Kiva kuulla, etten tullut antaneeksi mitään ihan kammottavaa kuraa!
VastaaPoista