tiistai 4. helmikuuta 2014

Jennifer Egan: Sydäntorni



Tammi 2013

Eganin romaania alkaa lukea kuin klassista kummitusjuttua. Elämässä epäonnistunut Danny pakenee New Yorkin klubimaailman väkivaltaisia välienselvittelyjä Eurooppaan, auttamaan arvopaperimeklarina rikastuneen serkkunsa Howardin linnan restauroinnissa. Linna sijaitsee jossain Itävallan, Saksan ja Tsekin väleillä, tarkkoja koordinaatteja ei ole koska ”rajat liikkuvat koko ajan”. Näin romanttinen linna on asetettu häilyvälle alueelle, jollainen tarinakin on. Viitteitä siitä, että kuvitelma ja tosi limittyvät, on mukana koko ajan. 

Dannyä syö syyllisyys Howardin hylkäämisestä lapsena julman jekun seurauksena luolastoon, josta tämä hädin tuskin selviää hengissä. Mitkä ovat Howardin motiivit kutsua Danny linnaan? Dannyn todellisuudentaju alkaa häiriintyä. Paitsi että mikä on todellista? Koko elämä voi olla itsesuggestiota ja toisaalta koskettava tarina ja sen vaikutukset todellistakin todellisemmat. 

Tämä käy selväksi myös vankilan kirjoituskurssilla, jossa tarinat vievät mukanaan tai aiheuttavat kohtalokkaita seurauksia. Seuraamme jännitettä opettaja Hollyn sekä Rayn välillä, jonka tarina alkuperäinen linnaseikkailu tuntuu olevan. Kertomusten liikkuessa limittäin, huomaan rukoilevani että Dannyn ja Howardin kummituslinna ei paljastuisi kuvitelmaksi.  

Linnan Sydäntorni – linnoituksen ja myös psyyken viimeinen pakopaikka johon viedä turvaan rakkaansa – on mahtava satukuvaston kollaasi. Siellä majailee itsepäinen vanha paronitar, jonkinlainen sekoitus Tähkäpäätä ja syöjätärtä. Hän tarjoilee Dannylle mädän maan makuista viiniä 1800-luvulta, saaden tällä taikajuomalla aikaan suloisia harhoja. Tornin alla velloo öinen kasvillisuus mustana kuin meri. Sisäpihalla ammottaa mustana pohjaton, kauhulta löyhkäävä allas johon linnan aatelissuvun kaksoset ovat hukkuneet/hukutettu. Entäs sitten umpeen kasvaneet sypressipöheiköt tai maanalainen luolasto ja kidutuskammio, muhkeaa goottikuvastoa on roiskittu ilahduttavan reippaalla kädellä. 

Synkistä satujen metsistä siirrytään viimein Hollyn elämään. Elämän raunioilta ponnistanut entinen narkomaani, kahden pienen tytön äiti, koskettaa lukijaa riipivästi. Holly tuntee epätoivoista vetoa Rayhin ja tämän tarinaan. Ja niin käy, että Holly päätyy Rayn tarinassaan kuvailemaan linnaa kummasti muistuttavaan luksusretriittiin. Kirja jättää hänet uudistumisen kynnykselle. Tarina voi muuttaa todellisuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti