Päähenkilö Precious on massiivisen ylipainoinen, umpimielinen musta tyttö Harlemin slummista. Hän on 17-vuotias ja toista kertaa raskaana - isälleen. Äiti on narsistinen, julma nainen, joka linnoittautuneena gettokopperoonsa TV:n eteen purkaa oloaan Preciousiin niin sanoin, nyrkein kuin pakottamalla tämän syömään. Precious ei osaa lukea eikä kirjoittaa.
Ei kuulosta siis turhan hilpeältä.
Tarina oli kuitenkin niin groteskin kaamea, että sille osin lähes nauroi. Preciousin paholaismainen äiti, elefantin kokoisena ja pukeutuneena tiukkaan kukkaiseen kokovartalotrikooseen TV:n edessä tanssimassa, antoi hetken hengähdystauon surkeuksien tykityksestä. Lisäksi katsoja vietiin välillä synkästä tarinasta Preciousin svengaavaan mielikuvitusmaailmaan.
Mielessä käväisi niin Unelmien sielunmessu kuin Petollinen on ihmissydän. Onneksi löytyy myös ihmisiä jotka välittävät, ja heidän avullaan Precious saa elämänsä haltuun, niin kuin se edes on mahdollista. Tässä leffassa on itse asiassa ilahduttavan paljon hyviä ihmisiä.
Myös vastasuomennettu kirja (ilmestynyt Likeltä) on ilmeisesti mielenkiintoinen ja perustuu Preciousin merkintöihin, jotka selkenevät ja muuttuvat hänen kirjoitustaitonsa parantuessa. Tositarinasta ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse (thank god).
Katsojan ahdistuneisuutta lisäsivät mielettömän hyvin tehdyt interiöörit; harlemilaisen klaustrofobisen asunnon värit ja vihertävät valot. Yksityiskohdat ovat kunnossa hiusharjasta tursuavaa tukkatuppoa ja rasvassa paistuvien sianpotkien karvoja myöten.
Leffassa oli siis kuitenkin sekä hauskuutta että toivoa. Ja Preciousin piru äidiksi teki niin uskomattoman roolisuorituksen että on lähes mahdotonta uskoa näyttelijän olevan tosielämässä yhtään kiltimpi kuin roolihahmonsa... Toinen ylläri oli sosiaalityöntekijän roolissa Mariah Carey, jota en todellakaan ollut tunnistaa! Hänelle täydet pisteet roolistaan ja meikittömästä naamasta. :)
Traileri täältä.
tää on kyllä ihan pakko nähdä! olinkin unohtanut koko leffan, vaikka muistan hyvin hesarin arvion. saa nähdä onko mahdollisuutta katsoa sitä leffassa täällä provinseissa vai täytyykö odottaa makuuniversiota.
VastaaPoistaLeffoista tuli mieleen, että katoin tässä yks päivä sen piirretyn UP (kohti korkeuksia), joka oli erityisen hieno leffa pitkään aikaan.
Minäkin näin UPin! Ihana leffa ja ihana päähenkilö! Varsinkin kun hän niin nuortuu ja muuttuu onnelliseksi ja rohkeaksi. :) Onko se 3D-leffa oikeasti? Itse katsoin DVD:ltä lasten kanssa.
VastaaPoistaKyl siitä oli vissiin leffoissa 3D-versio, mutta itsekin kotiteatterissa katselin perheen kanssa. Harvoin on tulee niin hyvä mieli leffasta :)
VastaaPoista