Lastenkirja-arvostelu

McDonald'sin lastenkirjakampanja jatkuu vielä 4.11. saakka. Viime kuukausina olemme jumittuneet turvallisesti Scarryihin ja Kunnaksiin, joten oli kiva saada freesejä iltasatukirjoja. Kaikki kampanjan kirjat ovat tunnettujen uuden sukupolven tekijöiden laatulastenkirjoja.

Tässäpä siis vaihteeksi lastenkirja-arvostelu! Apureina toimivat 2-v tyttö ja 4-v poika.

Ulf Stark ja Lilian Brøgger: Satumainen matka

Kuvaus: Aakkosrunokirja Asta-tytön seikkailusta kirjassa: Asta pelastaa prinsessan noidan kynsistä, ratsunaan virtahepo.
Äidin mielipide: Aivan ihanat, värikkäät, raikkaat, veikeät ja yksityskohtaiset kuvat! Tarina on jännä ja siinä oli vanhaa kunnon kauhutarinamaista satumeininkiä: noita oli kamalan ruma ja sen katseesta kuolee. Missään nimessä ei pelottava, muttei myöskään lälly. Aakkosrunot sointuivat reippaammin ruotsiksi (runot on suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi), suomeksi riimit olivat välillä hieman vaikeita tai haettuja. Juuri sopivan pitkä iltasaduksi, pystyi lukemaan yhtäaikaa 2- ja 4-vuotiaille.
Poika 4-v: Tämä oli hyvä, koska kaikki sivut oli hyviä.
Tyttö 2-v: Kato, noita!

Jan Lööf: Oskarin karkumatka

Kuvaus: Oskari-apina tuodaan eläintarhaan, josta tämä karkaa takaisin Afrikan viidakkoon. Eläinhoitajat jäävät nuolemaan näppejään.
Äidin mielipide: Myös tämä oli sopivan pitkä (=lyhyt) iltasaduksi ja sen jaksaa lukea useampaan kertaan. Kuvat ovat symppiksiä ja niissä on paljon yksityiskohtia ja teknisiä vempeleitä sekä eläimiä, jotka kiehtovat. Oskarin sai etsiä joka kuvasta piilottelemasta. Kiva tarina! Pidin.
Poika 4-v: Kaikki tässä oli erityisen kivaa! (Lopussa Oskarin ja äidin uudelleenkohtaaminen herkisti.)
Tyttö 2-v: Toi on apina! (Oskari ilmeisesti oli söötti.)

Timo Parvela: Hilma ja täydellinen lemmikki

Kuvaus: Hilma-tyttö haluaa lemmikin ja harkitsee eri vaihtoehtoja, joilla kaikilla on omat hassut puolensa.
Äidin mielipide: Suositus on yli 3-vuotiaille, mutta ainakaan 4-vuotias poika ei jaksanut kuunnella. Tekstiä paljon ja kuvat valkoisella taustalla (ei tarpeeksi katsottavaa tekstin lukemisen ajaksi). En pidä itse lastenkirjoista, joissa käytetään juonessa keinona toistoa ja variaatiota. Parempi kunnon stoori joka etenee tai sitten täysi anarkia ja pölhöily. Ehkä enemmän tyttöjen ja hiukan vanhempien kirja?
Poika 4-v: Kaikki sen sivut olivat kivoja (joviaali kommentti).
Tyttö 2-v: Eläinten kuvat kiinnostivat.