Ihan oikea e-kirja testissä!

Kirjamessujen isoin oheispuheenaihe niin mediassa kuin kävijöidenkin keskuudessa oli sähkökirja ja sen tuleminen/kuoppaaminen.

Itselläni ei ole ollut ennakkokuvaa asiasta, jos ei myöskään polttavaa tarvetta hankkia sähköistä lukulaitetta. Koska teknisiä (käyttöominaisuudet, yhteensopivuus ja säilyvyys) ja filosofisia ("kirja on enemmän kuin esine") argumentaatioita on runsaasti luettavissa, päätin lähestyä omalta kannaltani aihetta käytännön testillä.

Sain Akateemisesta kirjakaupasta tekstilainaan sorjan iriver story tablet -lukulaitteen. Laitteen hinta on 349 euroa ja se on lukulaitteista kallein, sisältäen myös muita mahdollisia toimintoja. Pääte oli myös isokokoisin ja painavin tarjolla olevista laitteista, kun esimerkiksi Bookeen-laitteet ovat tavallisen pokkarin kokoisia ja painoisia.

Latasin lukulaitteelle Akateemisen e-kirjasivuilta Anna Janssonin Haudankaivaja-dekkarin (joka sivumennen sanottuna oli leppoisa ja hyväntuulinen pikkukylämurhamysteeri vähän Maria Langin tyyliin).

Suomenkielisiä kirjoja ei vielä ole hulppeaa valikoimaa, ja jotkut nimikkeistä ja kirjailijoista eivät sanoneet minulle yhtikäs mitään. Ruotsin- ja englanninkieliä kirjoja sen sijaan on valtavasti. Latasin myös ruotsiksi Liza Marklundin ja Jamer Pattersonin Postcard killers, mutta kirja oli syötetty PDF:ksi niin että teksti jäi minimaaliseksi sivun keskellä ja kerrassaan mahdottomaksi lukea.

Muitakin bugeja latauksessa oli ja prosessi oli lähinnä hermoja raastava, vaikka Akateemisen ohjeet ovatkin selkeät.

Mutta sitten itse käyttökokemukseen!

Voisin hyvinkin kuvitella lukevani sähköisiä kirjoja jatkossakin, esimerkiksi matkalla. Nykyisin raahaan aina pinon pokkareita lomalle ja vaikka haluaisin tuoda ne kotiin luettuani, eivät ne mahdu matkalaukkuun takaisinlennolla. Lukulaitteeseen voisi ladata sopivan satsin kevyttä lomalukemistoa. Toisaalta en uskaltaisi ottaa sitä rannalle hiekoittumaan ja kastumaan. Pikemminkin e-kirja on kaupunkimatkailijan kätevä kaveri.

Sähköinen kirja osoittautui loistavaksi myös sängyssä tai ruokapöydässä luettaessa. Lukeminen onnistuu yhdellä kädellä tai täysin ilman, eikä selän liimausta tarvitse tuhota taitellen aukeamia väkivalloin pysymään avoimina. E-kirjan voi laskea pöydälle tai tukea tyynyä vasten ja se pysyy kätevästi auki juuri siltä sivulta missä olet.

Ruutu on himmeä eikä loista, jotteivät silmät väsyisi. Visuaalisesti se jäljittelee hyvin kirjan sivua, melkein voi aistia paperin huokoset ja karheuden. Pieni loiste olisi kiva optio, jotta kirjaa voisi lukea myös hämärässä valojen sammuttamisen jälkeen (vertaa taskulamppu & kirja peiton alla).

Luen usein pokkareita, jotka mielestäni ovat kirjojen fast foodia: nauti ja heitä pois. Paitsi etten raaski heittää niitä pois vaan nurkkani pullistelevat näitä epäesteettisiä hetken huveja. Sähkökirja on tähän mainio ratkaisu. Luulenkin, että kirjahyllyyn hankitaan jatkossakin kovakantiset ja itselle merkitykselliset kirjat ja e-lukulaitteesta luetaan dekkarit, himoshoppaajat ja ammattikirjat.

Odotan valikoiman kasvua ja ALV:n järkeistämistä, mutta tulen varmasti muutaman vuoden sisällä hankkimaan pienen ja edullisen e-kirjan bussi- ja lomamatkakäyttöön!