lauantai 27. helmikuuta 2010
Charlotte Roche: Kosteikkoja
Basam Books, 2009.
Miten olenkaan päätynyt lukemaan niin monta aivan ala-arvoista kirjaa putkeen? Viittaan Punaiseen mekkoon sekä tänään lukemaani Kosteikkoja-kirjaan.
Harkitsimme Kosteikkoja lukupiirin kuukauden kirjaksi ja innostuimme, kun sitä haukuttiin kärkkäästi Hesarin arvostelussa.
Kirjan lieveteksteissä sen kerrotaan olevan hysteerisen hauska ja vertautuvan J.D. Salingerin Sieppariin ruispellossa. Siepparin olen lukenut noin kaksi vuosikymmentä sitten, mutta muistan että se teki minuun valtaisan vaikutuksen. Ja ilmeisesti on yleisemminkin uudemman kirjallisuuden klassikoita.
Sitä ei ole Kosteikkoja.
Kirjan tarkoituksen kerrotaan olevan viimeistenkin tabujen murtaminen ja naistenlehtien steriilin naiskuvan torppaaminen. Nenän kaivuu ilmeisesti on siis tabu.
Kirjailija on lähinnä listannut kaikki mieleensä tulevat ruumiineritteet ja heittänyt villin ja oh-hoh niin uskaliaan brainstormingin siitä, mitä niillä voi tehdä. Lähinnä syödä (ideariihi ei ilmeisesti ollut kovin tuottoisa). Onpas hurjaa.
Kirjan ainoa ansio on että se vaikuttaa lukijaansa fyysisesti. Puolestavälistä minua etoi lievästi. Ei niin että "tabujen" alas ampuminen olisi ollut mitenkään pökerryttävän kekseliästä, mutta minua nyt vain sattuu etomaan jos joudun lukemaan siitä miten joku ronkkii röörejään ja syö löytämänsä.
Siinäpä kirjan sisältö valtaosin oli. Komppaan Hesarin arvostelua. Ainoat kiitokset kannen kivasta kohopainetusta laastarista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
kiitos mielikuvia herättävästä arviosta. En aio koskea tähän kirjaan pitkällä tikullakaan. Koholaastaria voin hiplata, mikäli kirja tulee jossain hyllyssä vastaan. Jos kirjassa on parasta kansi, tilanne on kyllä harvinaisen huono. Minkä valitsitte kirjallisuuspiiriin tämän sijaan?
VastaaPoistaanni.m - kyllä, kannattaa jättää tutustuminen koholaastariin. :) Päädyimme Hanif Kureishin Intimacy-kirjaan. Yksi lukupiirin jäsenistä on lukenut sen joitakin vuosia sitten, ja takakannen suljettuaan joutuin lukemaan sen samantien putkeen uudestaan yötä myöden. Mielestäni se on aika hyvä suositus kirjalle.
VastaaPoistaKiitos hauskasta ja paljon kertovasta arviosta. Komppaan annia: tämän luettuani en varmastikaan ikinä luo Kosteikkoja. Hanif Kureishille sen sijaan saatan antaa vielä joskus mahdollisuuden, vaikka minussa onkin jokin Kureishi-vika: kaikki muut ylistävät häntä, mutta minä en.
VastaaPoistaNyt melkein iskee jo huono omatunto... Charlotte-parka. No onneksi häntä on ostettu oikein urakalla Saksassa!
VastaaPoistaTäytyy tutustua tohon Intimacy- kirjaan. mä en ihan ymmärrä et miksi lukea sama kirja heti uudelleen, mutta ehkäpä tämä kirja antaa vastauksen siihen?
VastaaPoistaMinullekaan ei ole noin käynyt, saatikka että heti putkeen. Mutta en olekaan vielä lukenut Intimacya.
VastaaPoistaMoi. En ole pitkään aikaan innostunut mistään kirjasta niin kuin tästä. Tein aiheesta oman blogin jos kiinnostaa lukea vähän monipuolisempaa arviota kirjasta ja saada selvää mitä ajatuksia se herättää ihmisessä joka siitä piti. kosteikkoja.blogspot.fi
VastaaPoista